Uintikuntoutus koiralle on ohjattua liikuntaa vedessä. Sen avulla vahvistetaan lihaksia ja parannetaan nivelten liikkuvuutta, eikä raajoihin kohdistu koiran koko painoa. Uintikuntoutuksesta voi olla apua, jos koira toipuu leikkauksesta, sillä on nivelrikko tai sille on kertynyt ylimääräisiä kiloja. Tässä artikkelissa kerrotaan, mille koirille vesiliikunta sopii, milloin siitä kannattaa luopua ja miten kuntoutusjakso etenee käytännössä.
Sopivuus kannattaa selvittää ennen kuin varaa ensimmäisen ajan. Jos vesi ei sovi koiralle, se voi pahimmillaan hidastaa toipumista.
Miksi vesi toimii kuntoutuksessa
Vesi kannattelee koiraa. Kun vesi ulottuu olkapäähän asti, nivelille tulee vain noin 40 prosenttia koiran painosta. Silloin kipeä tai leikattu raaja voi liikkua, vaikka se ei vielä kestäisi kävelyä kovalla alustalla.
Veden vastus vahvistaa lihaksia, ja jokainen liike tekee lihaksille työtä. Kuntoutusaltaiden vesi on yleensä 28-32 °C:n lämpöistä. Lämmin vesi rentouttaa jäykkiä lihaksia ja helpottaa kipua.
Kuntoutusta tehdään kahdella tavalla: koira ui altaassa tai kävelee vesijuoksumatolla. Ammattilainen valitsee menetelmän vaivan mukaan. Matolla koira kävelee normaalisti ja kuormittaa raajoja hallitusti, joten se sopii usein paremmin varhaiseen leikkauksen jälkeiseen vaiheeseen. Uinti kehittää enemmän kestävyyttä, mutta lonkka ei ojennu siinä täysin. Siksi pelkkä uinti ei riitä kaikkiin takaosan vaivoihin.
Kenelle uintikuntoutus koiralle soveltuu
Koiran eläinlääkäri tai eläinfysioterapeutti arvioi aina, sopiiko uintikuntoutus juuri sille. Tyypillisesti sitä käytetään näissä tilanteissa:
Leikkauksesta toipuvat koirat, esimerkiksi eturistisideleikkauksen (TPLO), kyynär- tai lonkkadysplasian tai polvilumpion sijoiltaanmenon (patellaluksaatio) leikkauksen jälkeen
Nivelrikkoiset ja ikääntyneet koirat, joille kävelylenkit ovat käyneet raskaiksi
Ylipainoiset koirat, joiden nivelet eivät kestä riittävää liikuntaa kuivalla maalla
Neurologisista vaivoista toipuvat koirat, esimerkiksi mäyräkoirat ja ranskanbulldoggit välilevytyrän jälkeen
Urheilukoirat, kuten agility- ja palveluskoirat, kunnon ylläpitoon ja palautumiseen etenkin talvella
Ikääntynyt koira hyötyy uinnista usein eniten, mutta sen jaksaminen vaihtelee päivästä toiseen. Jos vanha koira on hoitolassa omistajan matkan ajan, kannattaa lukea myös, mitä ikääntyneen koiran hoitolassa pitää huomioida levon ja liikkumisen suhteen.
Milloin vesi ei ole oikea ratkaisu
Uintikuntoutus ei sovi kaikille. Allas ei sovi koiralle, jos sillä on avoimia haavoja, korva- tai ihotulehdus, ripuli tai jokin tarttuva tauti. Leikkaushaavan pitää olla täysin parantunut ennen ensimmäistä kertaa. Eläinlääkäri arvioi, milloin haava on parantunut, eikä aikaa kannata laskea kalenterista itse.
Jos koiralla on hoitamaton sydän- tai hengityselinsairaus, uinti voi rasittaa sitä liikaa. Epileptisen koiran kohdalla päätös tehdään aina tapauskohtaisesti eläinlääkärin kanssa.
Lyhytkuonoiset rodut, kuten mopsi, englanninbulldoggi, ranskanbulldoggi ja cavalier kingcharlesinspanieli, tarvitsevat erityistä huomiota. Painava etupää ja ahtaat hengitystiet tekevät uinnista niille raskasta, ja ne voivat painua veden alle yllättävän nopeasti. Ne voivat käydä altaassa vain kelluntaliivi päällä ja lyhyitä jaksoja kerrallaan. Vesimatto on niille usein turvallisempi vaihtoehto.
Pelokkaan koiran kanssa edetään hitaasti. Koiralle, joka jähmettyy pelosta altaan reunalla, ei ole hyötyä uintikerrasta. Ensimmäiset kerrat voivat olla pelkkää totuttelua: koira tutustuu tilaan, saa namipalkkion ja pääsee kahlaamaan matalaan veteen.
Myytti: järvi ajaa saman asian
Moni ajattelee, että koira osaa luonnostaan uida ja mökkijärvi korvaa kuntoutuksen. Terveelle koiralle järviuinti on erinomaista liikuntaa. Kuntoutuksessa olevalle koiralle se on aivan eri asia kuin ohjattu harjoitus.
Suomen järvissä vesi on kesälläkin usein vain 15-20-asteista, ja kylmä vesi jäykistää lihaksia. Koira ponnistaa rannalta epätasaiselta pohjalta, kiihdyttää kepin perään ja ui niin kauan kuin innostusta riittää. Juuri tällaista äkillistä kuormitusta toipuva nivel ei kestä. Loppukesällä järvissä on lisäksi usein sinilevää.
Talvella vaihtoehtoja ei ole. Marraskuun ja huhtikuun välillä ainoa vaihtoehto on lämmitetty kuntoutusallas, joten jatkuvaa kuntoutusta tarvitsevan koiran hoito kannattaa suunnitella ympärivuotiseksi.
Näin kuntoutusjakso etenee
Ensin eläinlääkäri arvioi koiran, ja monet kuntoutuspaikat pyytävät lähetteen tai ainakin tiedon diagnoosista. Fysioterapeutti tekee alkuarvion ja laatii tavoitteet. Hän seuraa esimerkiksi takaraajan lihasmassaa, askelpituutta tai sitä, jaksaako koira kävellä lenkin.
Ensimmäisellä kerralla koira ui aktiivisesti tyypillisesti vain 5-10 minuuttia, ja välissä pidetään taukoja. Myöhemmin aika pidennetään 15-30 minuuttiin. Koira käy kuntoutuksessa yleensä 1-2 kertaa viikossa, ja jakso kestää 6-10 kertaa. Sen jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen.
Kerta maksaa yleensä noin 35-70 €. Hinta riippuu paikkakunnasta, menetelmästä ja siitä, sisältyykö kertaan fysioterapeutin ohjaus. Sarjakortit tuovat usein säästöä. Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla on eniten kuntoutusaltaita, kun taas Pohjois-Suomessa matka lähimpään altaaseen voi olla pitkä. Koiran vakuutuksen ehdoista kannattaa tarkistaa, korvaako se fysioterapiaa.
Koira käy suihkussa ennen allasta ja sen jälkeen, ja korvat kuivataan huolellisesti. Monissa paikoissa vaaditaan voimassa olevat rokotukset, koska samaa vettä käyttää moni koira. Tarkista koiran rokotustilanne eläinlääkäriltä etukäteen. Tyypilliset vaatimukset on koottu artikkeliin rokotusvaatimukset koirahoitolassa.
Uintikuntoutus hoitojakson aikana
Kuntoutusta ei pidä keskeyttää siksi, että omistaja lähtee matkalle. Osa erikoishoitoloista tarjoaa hydroterapiaa tai uintitunteja itse. Toiset hoitolat vievät koiran sovitusti läheiseen kuntoutusaltaaseen.
Käytännössä kannattaa toimia näin. Anna hoitolaan kirjalliset ohjeet: harjoituksen kesto, harjoituskerrat viikossa, kotiharjoitteet ja merkit, joiden perusteella harjoitus keskeytetään. Sovi lisäksi, kenelle hoitola soittaa, jos koira ontuu tavallista enemmän. Hoitola huolehtii koirasta, eläinlääkäri tekee diagnoosin ja fysioterapeutti suunnittelee kuntoutuksen. Tämä työnjako kannattaa sanoa ääneen jo varausta tehdessä.
Jos kuntoutusallas on toisella puolella kaupunkia, kyyti voi järjestyä koirataksilla. Tämä helpottaa etenkin silloin, kun omistaja on itse sairaalassa tai toipumassa.
Yleisimmät virheet uintikuntoutuksessa
Liian pitkä ensimmäinen kerta. Innostunut koira ui mielellään pidempään kuin sen lihakset kestävät. Seuraavana päivänä koira on jäykkä, ja omistaja päättelee, ettei uinti sovi sille. Kokenut terapeutti lopettaa harjoituksen, kun koiralla on vielä virtaa jäljellä.
Kuntoutus aloitetaan liian aikaisin. Vesi voi päästä keskeneräiseen leikkaushaavaan, ja se on tulehdusriski, jota ei kannata ottaa. Ensimmäinen kerta sovitaan aina eläinlääkärin kanssa.
Allas korvaa kaiken muun. Vedessä vahvistuneet lihakset tarvitsevat myös kotiharjoitteita ja rauhallisia hihnalenkkejä tasaisella alustalla. Pelkästään viikoittaisella uintikerralla tulokset jäävät laihoiksi. Isoa ateriaa ei myöskään kannata antaa juuri ennen uintia. Ruokinnan ja altaan väliin kannattaa jättää 1-2 tuntia.
UKK
Tarvitaanko uintikuntoutukseen eläinlääkärin lähete?
Kaikki paikat eivät vaadi sitä, mutta eläinlääkärin arvio kannattaa aina hankkia, jos koira on leikattu tai sillä on todettu sairaus. Tiedon diagnoosista ja mahdollisista rajoituksista tarvitsevat sekä fysioterapeutti että hoitola.
Kuinka usein koiran pitäisi käydä uintikuntoutuksessa?
Tyypillisesti koira käy kuntoutuksessa 1-2 kertaa viikossa, ja sarja kestää 6-10 kertaa. Sen jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen. Kunnon ylläpitoon voi riittää käynti kerran 2-4 viikossa. Tarkan tahdin päättää koiran fysioterapeutti.
Voiko koira, joka ei osaa uida, käydä uintikuntoutuksessa?
Voi. Kuntoutuksessa koira käyttää kelluntaliiviä, ja ohjaaja tukee sitä vedessä. Vesimatolla uimataitoa ei tarvita lainkaan, koska koira kävelee matalassa vedessä.
Oikea koira, oikea vesi, oikea tahti
Uintikuntoutus sopii erityisesti leikkauksesta toipuville, nivelrikkoisille, ylipainoisille ja ikääntyneille koirille. Lyhytkuonoisilla roduilla, haavojen kanssa tai hoitamattomien sydänvaivojen kanssa siihen suhtaudutaan varovaisesti. Paras tulos syntyy, kun eläinlääkäri arvioi koiran, fysioterapeutti suunnittelee harjoitukset ja hoitola tai omistaja noudattaa sovittua tahtia, myös loma-aikoina. Aloita lyhyillä kerroilla ja seuraa koiran vointia seuraavana päivänä. Pidennä harjoituksia vasta sitten.