Koiran tavat ja rutiinit ovat hoitajalle tärkein tieto, kun koira jää koirahoitolaan, kotihoitoon tai päivähoitoon ensimmäistä kertaa. Mitä tarkemmin omistaja kertoo koiran arjesta, sitä nopeammin hoitaja oppii lukemaan koiraa ja sitä vähemmän koira joutuu sopeutumaan uuteen. Hyvä tiedonanto ei vaadi romaania. Riittää, että oikeat asiat kerrotaan ajoissa ja kirjallisesti.
Miksi rutiinit ratkaisevat hoitojakson onnistumisen
Koira ei ymmärrä, että omistaja palaa viikon päästä. Se ymmärtää kuitenkin sen, että ruoka tulee samaan aikaan kuin kotona ja että iltalenkin jälkeen mennään nukkumaan. Tutut rutiinit kertovat koiralle, että maailma on edelleen ennustettava.
Kokenut hoitaja katsoo ensin, missä kohdin hoitolan päivärytmi poikkeaa kodin rytmistä. Jos koira on tottunut syömään kello 6 ja hoitolassa aamuruoka tarjoillaan kello 8, ero on pieni mutta voi näkyä levottomuutena tai vatsavaivoina ensimmäisinä päivinä. Kun hoitaja tietää tämän etukäteen, aikataulua voi usein siirtää.
Mitä koiran tavoista ja rutiineista kannattaa kertoa hoitajalle
Ammattilainen aloittaa tiedonkeruun yleensä hoitolan omalla lomakkeella, mutta lomakkeet ovat usein liian yleisiä. Ne kysyvät ruoan merkin ja rokotukset, mutta eivät sitä, miten koira reagoi postiluukun kolahdukseen tai pelkääkö se kiiltäviä lattioita. Nämä pienet asiat ratkaisevat, miten ensimmäinen yö sujuu.
Hoitajalle kannattaa koota yhdelle A4-sivulle ainakin seuraavat:
Ruokinta: merkki, määrä grammoina, ruokinta-ajat ja mahdolliset herkkukiellot.
Ulkoilu: montako kertaa päivässä, kuinka pitkään ja tekeekö koira tarpeensa vain tietynlaiselle alustalle.
Lepo ja nukkuminen: missä ja milloin koira nukkuu, sekä tarvitseeko se oman pedin tai peiton.
Pelot ja laukaisijat: ukkonen, ilotulitteet, miehet, lapset, pyöräilijät tai tietynkokoiset koirat.
Käsittely: mihin koiraan saa koskea, miten se reagoi tassujen tai korvien käsittelyyn ja ottaako se lääkkeen helposti.
Ruokinnassa kannattaa olla erityisen tarkka. Äkillinen ruoanvaihto on yksi yleisimmistä hoitojakson vatsavaivojen syistä, joten oman ruoan mukaan ottamisesta kannattaa lukea lisää artikkelista oma ruoka hoitolassa ja ruokavalion jatkuvuus.
Käytännön esimerkki: työssäkäyvän perheen koira lomaviikolla
Tamperelainen perhe lähtee heinäkuussa viikoksi Kreetalle, ja kolmevuotias labradorinnoutaja jää yön yli -hoitoon maalaishoitolaan. Kotona koira ulkoilee kolmesti päivässä, nukkuu eteisen matolla ja saa iltaisin puruluun. Hoitolassa tarjotaan ulkoilua 3-4 kertaa päivässä ja oma aitaus, joten perusrytmi pysyy samana.
Lomakkeesta jäi kuitenkin pois yksi asia: koira juo kotona vain ulkona olevasta kupista ja jättää sisällä olevan vesikupin käyttämättä. Ilman tätä tietoa hoitaja olisi huomannut asian vasta päivän kuluttua. Juuri tällaiset yksityiskohdat erottavat hyvän tiedonannon tavallisesta.
Yleisin myytti: koira sopeutuu kyllä, ei tarvitse kertoa kaikkea
Moni omistaja ajattelee, että ammattihoitaja näkee koirasta kaiken itse. Hoitaja näkee paljon, mutta ei sitä, mikä on koiralle normaalia. Kotona aina rauhallinen koira, joka haukkuu hoitolassa koko illan, voi olla stressaantunut. Luonnostaan äänekäs koira taas voi voida aivan hyvin.
Ilman vertailukohtaa hoitaja joutuu arvaamaan. Siksi tavalliseltakin vaikuttava tieto on arvokasta: syökö koira yleensä kaiken heti vai jättääkö se osan iltaan, nukkuuko se päivisin paljon, juoko se paljon kuumalla säällä.
Erityistapaukset, joissa vakio-ohje ei riitä
Pennulla, ikääntyneellä koiralla ja rescue-koiralla rutiinit ovat tavallista tärkeämpiä. Ulkomailta adoptoitu koira voi pelätä asioita, joita omistajakaan ei vielä tunne, joten hoitajalle kannattaa kertoa myös se, mitä ei tiedetä. Tällaiselle koiralle sopii usein paremmin rauhallinen yksilöaitaus kuin ryhmähoitola.
Brakykefaaliset rodut, kuten ranskanbulldoggi, mopsi ja cavalier kingcharlesinspanieli, kestävät helteitä huonosti. Kesällä hoitajan pitää tietää, miten koira hengittää rasituksessa ja milloin lenkki kannattaa siirtää aamuun tai iltaan. Talvella taas lyhytkarvainen pikkukoira voi tarvita takin, ja se kannattaa pakata mukaan nimellä merkittynä.
Jos koiralla on lääkitys, krooninen sairaus tai käyttäytymisongelma, rutiinitiedot eivät korvaa eläinlääkärin ohjeita. Pyydä eläinlääkäriltä kirjallinen annosteluohje ja tarkista samalla, että rokotukset ovat voimassa. Useimmat hoitolat vaativat perusrokotukset (DHPPi) ja monet myös kennelyskärokotteen. Vaatimukset vaihtelevat, joten ne kannattaa tarkistaa hoitolasta ja eläinlääkäriltä hyvissä ajoin. Erottamisahdistuksesta tai aggressiivisuudesta kannattaa keskustella eläinlääkärin tai koulutetun eläinkäyttäytymisen asiantuntijan kanssa jo ennen hoitojaksoa.
Yleisimmät virheet tiedonannossa
Tieto annetaan vain suullisesti jättötilanteessa. Aamulla hoitolan ovella on kiire, koira hermoilee ja omistajakin jännittää. Puolet kerrotusta unohtuu, tai hoitaja, jolle asia kerrottiin, ei ole illalla vuorossa. Kirjallinen tietolappu kulkee koiran mukana vuorosta toiseen.
Koirasta annetaan liian ruusuinen kuva. Jos koira on kerran napsaissut toista koiraa ruokakupilla, se on kerrottava. Hoitaja ei arvostele, vaan suunnittelee sen perusteella ruokinnan ja sijoittelun. Salattu tieto tulee yleensä esiin kuitenkin, ja silloin pahimmassa mahdollisessa tilanteessa.
Kodin tavaroita ei oteta mukaan. Oma peitto tai pesemätön t-paita tuo kodin hajun aitaukseen. Pakkaamisesta on tarkempi lista artikkelissa mitä koiralle pakataan hoitolaan.
Askel askeleelta: näin teet tietolapun hoitajalle
Aloita noin viikkoa ennen hoitojaksoa. Seuraa koiran tavallista päivää ja kirjaa kellonajat ylös: herääminen, ruokailut, lenkit, päiväunet ja nukkumaanmeno. Moni huomaa vasta tässä vaiheessa, kuinka säännöllinen koiran päivä oikeasti on.
Lisää perään poikkeukset ja pelot, ruoan määrä grammoina ja oman eläinlääkärin yhteystiedot. Liitä mukaan kopio rokotustodistuksesta tai EU-lemmikkipassista. Tulosta lappu kahtena kappaleena: toinen hoitolaan ja toinen ruokapussin kylkeen.
Jättötilanteessa käy lappu läpi hoitajan kanssa 5-10 minuutissa ja lähde sen jälkeen rauhallisesti ilman pitkiä hyvästejä. Lisää rauhallisesta jätöstä löytyy artikkelista eroahdistus hoitoon jäädessä.
UKK
Pitääkö hoitolan noudattaa koiran kotirutiineja tarkasti?
Ei aina. Ryhmähoitolassa tai pensionissa on oma päivärytmi, eikä jokaiselle koiralle voi tehdä täysin omaa aikataulua. Ruokinta-ajat, ruoan määrä ja lääkitys pystytään kuitenkin lähes aina noudattamaan, kun ne on kerrottu etukäteen.
Kannattaako hoitajalle kertoa koiran käytösongelmista, jos se pelkää hoitopaikan menettämistä?
Kyllä. Hoitaja pystyy suunnittelemaan sijoittelun, ulkoilun ja ruokinnan turvallisesti vain todellisen tiedon perusteella. Jos hoitola ei sovi koiralle, on parempi kuulla se ennen varausta kuin kesken lomaa.
Mitä teen, jos koiran rutiinit muuttuvat juuri ennen hoitojaksoa?
Päivitä tietolappu ja ilmoita muutoksesta hoitolaan viimeistään jättöpäivänä. Erityisesti uusi lääkitys, ruoanvaihto tai vatsavaivat pitää kertoa, ja terveysmuutoksista kannattaa keskustella ensin eläinlääkärin kanssa.
Hyvä tietolappu helpottaa koiran ja hoitajan työtä
Koiran tavat ja rutiinit kirjallisena antavat hoitajalle vertailukohdan, jonka avulla stressin, sairastumisen tai tavallisen sopeutumisen erottaa toisistaan. Yhden sivun lappu, oma ruoka ja tuttu peitto tekevät enemmän kuin pitkä keskustelu ovella. Koira ei tiedä, mitä omistaja kirjoitti, mutta huomaa sen, että iltaruoka tuli ajallaan ja peitto haisee kodilta.